Tehdään töitä yhteisen tavoitteen eteen
Tilaisuuden avasi Riku Mäkelä Business Finlandista. Riku muistutti kuulijoita siitä, miksi ekosysteemihankkeet ovat tärkeitä ja miten ne syntyvät: yhteisen mission kautta. Vihreä siirtymä on valtava kokonaisuus, johon tarvitaan eri toimijoiden panostusta ja aitoa halua tehdä töitä yhteisen tavoitteen eteen. Riku myös muistutti kumppanuusrahoitushaun määräpäivistä, jotka ovat 13.4. ja 13.9.
Meyer Turun NEcOLEAP-ekosysteemihanketta esitteli Ilkka Rytkölä Meyer Turusta. Hankkeeseen liittyviä projekteja esittelivät Jonas Spohr, Åbo Akademi, Ari Niemelä, Meyer Turku, Henna Maula, Turun ammattikorkeakoulu sekä Mika Luimula, Turun ammattikorkeakoulu. Ari Niemelä muistutti esityksessään insinöörien tärkeästä vastuusta ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, sillä vihreä siirtymä vaatii paljon erilaisia uusia teknologioita.
Wärtsilän ZEM-ekosysteemin johtaja Kenneth Widell kävi läpi Zero Emission Marinen tiekarttaa ja sitä, millaisia kumppaneita ja osaamista Wärtsilä toivoo ZEM-ekosysteemiin mukaan. Tärkeää hankkeessa on etenkin se, että vihreästä siirtymästä saadaan kannattavaa liiketoimintaa. Myös päivän paneelikeskustelussa keskityttiin samaan aiheeseen meriteollisuuden arvoketjujen näkökulmasta.
Wärtsilän ja Meyer Turun lisäksi Rauma Marine Constructionsin (RMC) Teemu Kyläkallio kertoi heidän Decatrip-hankkeesta, jossa on suunnitteilla hiilineutraali reitti Turku-Tukholma -välille.
Meriteollisuuden arvoketjut avainasemassa
Paneelikeskustelussa puhuttiin vihreästä siirtymästä ja meriteollisuuden arvoketjuista. Paneelia moderoi Tapani Mylly Turku Business Regionista. Panelisteina toimivat Kenneth Widell, Wärtsilä, Ilkka Rytkölä, Meyer Turku, Teemu Kyläkallio, RMC, Harri Salama, Royal Caribbean sekä Kim Salmi, Helsinki Shipyard.
Paneelin alussa keskusteltiin siitä, miten laivoihin saadaan tuotua vihreää siirtymää edistäviä ratkaisuja. Vastaus ei ole yksinkertainen ja jokaisella arvoketjun toimijalla on omat haasteensa. Yksi asia on kuitenkin varmaa: yhteistyön merkitys korostuu entisestään, sillä laivan rakentamiseen osallistuu paljon alihankkijoita, yhteistyökumppaneita sekä toimittajia, joilla jokaisella on omat tavoitteet vihreää siirtymää ajatellen.
Paneelissa tuotiin esille uudislaivan rakentamiseen liittyen se, että vihreän siirtymän mahdollistavat ratkaisut ovat vielä tällä hetkellä kalliita. Kun mietitään, millaisia ratkaisuja rakenteilla oleviiin laivoihin sisällytetään, täytyy ottaa huomioon laivojen elinkaari, joka on 20-30 vuotta, yhdistettynä siihen, että teknologiat uudistuvat ja kehittyvät laivan elinkaaren aikana useita kertoja.
”Tärkeää on arvioida, mitä loppuasiakas on valmis maksamaan vihreästä siirtymästä ja mikä on se liikkeellepaneva voima, jonka ansiosta loppuasiakas on valmis sitoutumaan vihreään siirtymään”, Harri Salama kommentoi.
Harri Salama, Royal Caribbean
Positiivista suomalaisen meriteollisuuden kannalta on tietenkin se, että suomalaisilla telakoilla on nyt hyvä mahdollisuus olla aallonharjalla viemässä vihreää siirtymää eteenpäin.
Vihreän siirtymän kustannukset
Tällä hetkellä kysyntä vihreälle siirtymälle tulee sekä kuluttajien että regulaation kautta. Yleisesti ottaen päättäjät ja yritysjohto ovat hyvin orientoituneita vihreän siirtymän edistämiseen. Jotta vihreä siirtymä tapahtuu, on sen oltava myös taloudellisesti kannattavaa. Haasteena on löytää mahdollisimman optimaalinen kysynnän ja tarjonnan välinen tasapaino —vihreiden teknologioiden on oltava aidosti houkutteleva vaihtoehto loppukäyttäjälle.
Panelistit käyttivät useaan otteeseen ”keppi ja porkkana” -vertausta. Keppinä voidaan nähdä regulaatio ja lainsäädäntö, jotka ovat jo nyt olennainen osa vihreää siirtymää. Regulaation avulla tarve vihreään siirtymään myös merenkulussa kasvaa ja sen kautta on myös helpompaa löytää niin sanottu porkkana, eli kannustin tai houkutin. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että kehitysvaiheessa tarvitaan rahallista tukea vauhtiin pääsemiseksi. Pitkällä tähtäimellä ei kuitenkaan ole kestävää, että vihreä siirtymä olisi pelkkien tukien varassa.
Kannustin löydettävä
Kestävistä ratkaisuista on tehtävä houkuttelevia, eli jokin kannustin on löydettävä. Tärkeässä asemassa on markkinointi ja se, miten kestävät ratkaisut myydään eteenpäin. Paneelissa todettiin, että yritykset tarvitsevat nyt mittareita, esimerkiksi IMO:sta (International Maritime Organization), joiden avulla voidaan tehdä päätöksiä tulevasta.
Mitkä sitten ovat ne tahot, joiden täytyisi toimia vetäjinä kohti muutosta? Panelistien yhteinen konsensus oli, että vastuu kuuluu kaikille, niin yrityksille, asiakkaille, kuluttajille, viranomaisille kuin päättäjillekin.
”Emme voi työntää vastuuta pois, vastuu on meillä kaikilla. Tärkeää on rakentaa tiekartta siitä, miten vihreä siirtymä saavutetaan askel kerrallaan”, Kenneth Widell sanoi.
Kenneth Widell, Wärtsilä
Tahtotila vihreää siirtymää kohtaan on yrityksissä todella korkea ja ihmiset ovat innoissaan sen tuomien haasteiden ratkomisesta. Kaiken kaikkiaan vihreä siirtymä vaatii yhteisiä ponnisteluja ja paljon uusia innovaatioita. Zero Emission Marinen kaltaiset hankkeet ovat tärkeä osa merenkulun vihreän siirtymän toteutumista ja sitä, että koko ekosysteemi saadaan mukaan ja löydämme kannattavia ratkaisuja yhdistämällä osaamisemme ja innovoimalla uutta.
Tarjolla kehitysrahoitusmahdollisuuksia
Maritime Techin päätteeksi käytiin vielä läpi potentiaalisia kehitysrahoitusmahdollisuuksia ja esiteltiin erilaisia käynnissä olevia meriteollisuuden kehityshankkeita. Lisäksi keskusteltiin Wärtsilän ja Meyer Turun ekosysteemihankkeiden aukkopaikoista, eli mihin erityisesti tarvitaan kumppaneita tällä hetkellä.
ZEM-hankkeesta Kenneth nosti esiin etenkin vihreiden polttoaineiden tuotannon, joka ei ole Wärtsilän ydinosaamista. ZEM etsii uusia konsepteja uusiutuvien ja vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotantoon, unohtamatta kuitenkaan muita osa-alueita eli uusia teknologioita, optimoituja ja automatisoituja operaatioita sekä tulosperusteisia liiketoimintamalleja.
Kiitos Turku Business Regionille sekä kaikille tapahtumaan osallistuneille, teitä oli paikan päällä kuuntelemassa ja verkostoitumassa lähes 70! Wärtsilä, Meyer Turku, Rauma Marine Constructions, Business Finland ja korkeakoulut haastavat yritykset keskustelemaan yhteistyöstä ja -hankkeista. Voit olla yhteydessä ZEM-ekosysteemin vetäjiin milloin tahansa jättämällä yhteystietosi lomakkeen kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen zem.ecosystem@wartsila.com.
